perjantai, 10. elokuu 2012

Viimeistä viedään...

Blogi muuttaa...

lauantai, 28. heinäkuu 2012

Hengissä ollaan =)

Jospas vähän tiivistelis viimeistä paria kuukautta. Mä olisin kirjoittanu jo aiemmin mutta vuodatus oli erimieltä... Niinkuin moni muukin käytäjä, myös mä mietin siirränkö blogin vai mitä teen. Eniten vituttaa kadonneet kuvat, mutta toisaalta ei tekisi mieli tätäkään kadottaa, tässä on kuitenkin melkein viiden vuoden ilot ja surut... Saa nähdä mihin päädyn. No, se blogista.

Pari kuukatta sitten elämään tuli sellaisia muutoksia mitä en siihen uskonut tulevan, eikä sen kaikella järjellä niin pitänyt mennä... Mun ja Teemun tiet lähti kulkemaan eri suuntiin. Päätös oli Teemun, mun oli tyytyminen petetyn ja jätetyn rooliin. Ei mikään helppo pala, ja vielä kun kaikki tuli aivan yllättäen niin se sai pasmat sekaisin hetkeksi aikaa. Eron alkuvaiheessa sain huomata miten totta se onkaan, että vaikka hymyilee, ei se silti tarkoita että on onnellinen, se vaan tarkoittaa että on vahva. Mun on myönnettävä että mun vahvuuteni oli kyllä välillä kovalla koetuksella, mutta onnekseni sain huomata miten ihania ihmisiä mulla on ympärilläni jotka on valmiita auttamaan ja tukemaan. Kiitos siitä kaikille jotka ovat tukensa ja myötätuntonsa ilmaisseet. Erityisen lämpimät kiitokset menee Riikkikselle, Jossulle, Annalle ja Sarille. Joka päivä teistä joku kysyi miten mulla menee ja miten jaksan, tsemppasi ja tarvittaessa potki eteenpäin, ja käänsi asian vaikka vitsiksi jos ei enään muu auttanu. Kiitos! heart

No hengissä tästäkin siis selvittiin, vaikka helvetin koville otti huomata että ihminen jonka kanssa on elämänsä monta vuotta jakanut ja jonka kanssa sitä on eteenpäin suunnitellut, on valmis satuttaan sitä toista puoliskoaan niin henkisesti kuin fyysisestikin. Ne on tekoja joille ei ole olemassa hyväksyttäviä syitä, eikä niitä voi antaa anteeksi, ne kulkee mielessä ja mukana aina.

Käytännön asioista sen verran että mä jäin asumaan tähän taloon ja olen siitä valtavan onnellinen. Koirista myös Sini ja Bro jäi mulle ja siirtyi mun omistukseen. Mulla on siis nyt neljä koiraa, mikä voi ehkä sivullisen silmissä vaikuttaa hieman oudolta, mutta näin on hyvä ja myös tästä mä olen todella onnellinen ja niin on koiratkin. Erityisesti Bron käytös puhuu karua kieltään siitä, että ratkaisut mitä mä vielä ihan viimeaikoina olen niiden kohdalla joutunut tekemään, kun ne kerran on mulle annettu niin mä myös pidän ne, on ollu oikeita. Näin on hyvä, mun ja eläinten.

Isoja muutoksia siis on pienen ihmisen ja pienten eläintekin elämään tullut viime aikoina, mutta se mikä ei tapa, vahvistaa. Ja vaikka alussa näytti aika harmaalta niin hiljaksiin ne asiat siitä kirkastuu ja näyttävät päivä päivältä valoisammalta. Elämä on erilaista ja siihen myös tupsahtelee erilaisia ilonaiheita mitä oudoimmissa tilanteissa wink Torstaina tunnustin kaverille hakutreeneissä kun taas näistä asioista juteltiin, että mua ei oikeastaan edes harmita. Eteenpäin siis mennään ja ihan hymyssä suin kaikenlisäksi cool

sunnuntai, 27. toukokuu 2012

Hiljalleen...


Blogissa on ollut viime aikoina hiljaista. 
Nytkin ajattelin kirjoittaa vain sen verran että valtavasta elämänmuutos tilanteesta johtuen blogi viettää myös tästä eteenpäin hiljaiseloa. Ainakin siihen asti kunnes elämä on kuljettanut meidät seuraavaan pisteeseen, mikä se sitten onkaan. 
 

perjantai, 11. toukokuu 2012

Toko ja paimennusta

Viime sunnuntai vierähti Heljän luona tokon ja paimennuksen merkeissä. Paikalla oli Oden pentueesta kolme koiraa ja Oden pieniä sukulaisia muistaakseni viisi pentua, joilla ikää oli nelisen kuukautta.

Tokoa oli aamupäivällä kouluttamassa Sari Kärnä. Pienet pennut olivat taitavampia kuin nämä meidän kymmenkuiset, kuinka noloa...  Ode oli kuitenkin omalla vuorollaan ihan ok, ympärillä olevat ihmiset ei hämänneet sitä niin paljon kuin aiemmin, joten parempaan suuntaan ollaan menossa.

Lampaille pääseminen kruunasi mun päivän, luultavasti myös Oden  Mä olin oikein tyytyväinen Ottiin, ei se vielä tiedä mitä se niille kikkarapäille tekisi mutta kovasti se sielä yrittää jotain häröillä  Tarvitaan vain lisää harjoitusta, sekä minä että eläin.

Ode yrittää näyttää vakuuttavalta

Leija-mummu näyttää Otille mallia

Kiitos Heljälle mukavan päivän järjestämisestä! Tokon/tottiksen treeni inspiraatio nosti hieman päätään ja oman aurauskepin hankinta varmaan kertoo samaa paimennus puolesta

Tässä viikon aikana on treenattu agilityä, tokoa, jälkeä ja hakua. Ilmankos näin perjantai iltana hieman väsyttääkin.

Daran agility treenit uudessa kesäkauden ryhmässä alkoi tiistaina. Mitenkohän mä tän nyt muotoilisin... Mä niin toivon ja uskon että meillä on ihan hyvä kouluttaja, mutta muuten mä en kyllä tiedä mitä helvettiä mä siinä ryhmässä teen?!?! Dara on kolmosluokan koira, muut ykkösluokan/kisamaattomia, jotkut ei pysty menemään muutamaa estettä pitempiä pätkiä, mä varmaan siis pyörittelen silmiäni sielä koko kesän  Mutta eihän sillä muiden tasolla kai ole väliä, jos koutsi osaa ottaa meidät meidän tason mukaisesti ja siltä ainakin nyt aluksi vaikutti, joten kai tästä ihan hyvä tulee. Toivottavasti!

Keskiviikkona treenattiin tokoa Riikkiksen ja Polkan kanssa. Dara otti seuraamista ja luoksetuloa. Yllättävän hyvä siihen nähden miten pitkä aika on edellisestä treeni kerrasta.  Odekin kävi vähän häröilemässä kentällä, aloitetaan pienin ja yksinkertaisin askelin tämä homma  Brokin pääsi tottistelemaan kun Teemukin lähti mukaan. Lopuksi heitettiin vielä pieni iltalenkki lähimetsässä.

Eilen oli Daran haku treenit ja Bron agility treenit. Nökön treenit oli kuulemma menny ihan kelvollisesti ja asenne oli ollut kohdillaan. Darakin oli ihan ok, se vaan aiheuttaa itse itselleen sen että mä joudun sitä juoksuttamaan. Daralla on tapana vähän boikotoida tiettyjä maalimiehiä, toiset on siitä kivempiä ja sitten niiltä vähemmän kivemmilta se ei mielellään ottaisi rullaa. Tämä taas johtaa siihen että mä pistotan sitä niin kauan sille maalimiehelle että rulla tulee mulle. Eilen Daran epäonneksi se kenkkuili sellaisessa kohtaa hakurataa missä maalimies oli todella jyrkän rinteen alla ja Muu sitten juoksi sitä rinnettä muutamaan kertaan edes takaisin...  Ehkä se siitä oppii kun ei pääse tilanteesta eteen eikä taakse muuta kuin ilmaisemalla sen ukon. Muuten olin siihen eilen ihan tyytyväinen, lemppari maalimieheltä rulla tuli mulle alta aika yksikö ja myös tyhjät meni kuin vettä vaan, joten selkeästi plussan puolella ollaan.

Tänään Ode pääsi jäljelle. Tein sille jo eilen jäljen mutta muurahaiset söi Oden makkarat joten se siitä jäljestä  Tänään otettiin sitten uusi yritys, oltiin ensimmäistä kertaa kultivoidulla pellolla ja meni oikein kivasti. Ekassa kulmassa vähän tarkisteli, mutta muuten ajoi tosi vakuuttavasti, ilman namuja olevat katkotkin sujui ihan hienosti. Teemukin oli katselemassa ja näytti se kuulemma ihan jäljestykseltä

Myös Sinillä on käyny tällä viikolla kauhea mäihä, se on päässyt kaksi kertaa "treenaamaan" agilityä. Ensin Daran treenien ohessa tiistaina ja sitten vielä Bron treenien ohessa eilen. Köpö tykkää

lauantai, 5. toukokuu 2012

Pika päivitys

Vappu-Muikis

Kääks! Pari viikkoa on kadonnut jonnekin

Vappu meni aika rauhallisesti, syynä hakukoe johon oltiin luvattu mennä töihin vappupäivänä. Omatkin hakutreenit alkoi viime viikolla. Dara teki ihan hyvän treenin kevään ekaksi oikeaksi harjoitukseksi. Vähän talvi terässä, mutta intoa oli sitäkin enemmän

Myös agilityssä starttasi kesäkausi, tosin ei vielä Daran ryhmän osalta. Teemu ja Bro olivat ekaa kertaa uudella kouluttajallaan ja ihan kelvollisesti oli mennyt. Muutama hiki pisara saattaa helmeillä Teemun otsalla kesän aikana, kyseisellä koutsilla on tapana laittaa ohjaajat oikeasti juoksemaan treeneissä  Me aloitellaan Daran kanssa meidän uudella koutsilla vasta ensi viikolla, saa nähdä mitä on luvassa. Harmittavasti tosiaan jouduttiin Teemun kanssa kesäksi eri ryhmiin ja eri päivälle, mutta toivottavasti talveksi taas päästäisiin samaan ryhmään.

Ode on käynyt vähän jälkiä haistelemassa, tosin viime viikolla oltiin kyllä vähän laiskoja... Nyt odotellaan että meidän ohjattu jälki ryhmä alkaisi, jos mäkin vaikka pääsisin vähän hajulle tosta hommasta.

Muuten on oikeastaan lenkkeilty ja laiteltu pihaa talven jäljiltä.

Kieli eläimet. Ode vei kyllä tän erän, mutta Bro ei vielä edes kunnolla läähättäny

Kuvan on ottanu Riikkis, meidän vappu lenkillä.